Juhannusruusu on ollut hyllyssä pölyttymässä jonkin aikaa. Tänään satoi vettä, isompi oli kavereilla leikkimässä, pienempi nukkui rattaissa ja minä katselin rästiin jäneet jaksot blogistaniasta ja virkkasin mattoa eteenpäin. Seuraavaksi pitää taas keriä kilon verran ontelokudetta, että saan maton lopeteltua. Siitä lopusta kilosta sitten voisi saada aikaiseksi maton parvekkeen oven eteen. Minun juhannusruusuni tekijä voisi kyllä opetella laskemaan. Pylväsryhminen pylväiden lukumäärä on ajoittain luvalla sanoen vaihteleva samankin kerroksen aikana. Joku lienee hiukan väsyneessä tilassa virkannut sitä...
Äiti lahjoitti minulle kirppislöytönsä, kauniin kukkaliinan. Se on niin kaunis, että haluaisin sen jonnekin näkyviin. Harmaa, sileä villakankainen koristetyyny olisi armaan hyvä käyttökohde. Ensin vain pitäisi ostaa sitä kangasta ja sisätyyny... Mutta ehtiihän tuon. Villainen tyyny kuitenkin on aika talvinen jutu. Taidan laittaa liinan sivuun odottamaan syksyä. Mutta kaunis se on ja kaunista työtä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti