Sukupuolineutraalia

Välillä pikkuisen huvittaa tämä nykyinen elomme barbie-huumassa. Minä olen pyrkinyt ylläpitämään jonkinmoista sukupuolineutraaliutta lelu- ja aktiviteettipuolella. Meillä on hyvin monenlaisia leluja, legoja, palikoita, pikkuatoja, eläimiä, roolileikkitarvikkeita, nukkkeja jne. Ja nyt, nyt on barbeja, Erilaisia barbeja, vaaleanpunaa ja blingblingiä. Kyllä niillä legoilla ja palapeleilläkin leikitään, mutta eivät ne ihan pärjää paapeille ihanuudessa.

Isompi tyttö on vasta nyt innostunut barbieista. Epäilen vahvasti, että asiantilaan on vaikuttanut paljon se, että lapsiparka ei päässyt ennen eskari-ikää hoitoon kuulemaan muilta, millaisila leluilla kuuluu leikkiä ja oli aivan tyytyväinen ja onnellinen niihin leikkikaluihin, joita vanhemmat suvaitsivat hankkia (siis niitä laadukkaita, kauniita puisia yms.). Asiaintila muttui aika ratkaisevasti eskarin myötä. Pienempi neito sitten luonnollisesti katsoo mallia siskolta. Tosin pienempi on myös hyvin ihastunut kaikenmoisiin pyörillä kulkeviin aparaatteihin. Ja paapeihin. Ja tosiaan kaikenmoisiin muovisiin isopäisiin otuksiin, joita kummasti on siinnyt kotiamme kaunistamaan.

Minä en oikeasti ymmärrä miten jotkut onnistuvat pitämään lapsensa ensimmäistä lukuunottamatta erossa kaikenmoisista muovihirvityksistä yhtään pidempään. No, barbiet yritän perustella itselleni sillä, että niiden parissa kuitenkin voi kehittää myös sorminäppäryyttään (tai ainakin äidin sorminäppäryyttä) nypertämällä niille vaatetusta. Se puoli kyllä toisaalta voisi olla ihan hauskaakin yhteistouhuamista.