Joulukalenteri

Ompelin tänään Silakan joulukalenterin valmiiksi ja mies keksi pitkällisen pähkäilyn jälkeen, että talot mahtuvat keittiön nurkkaan. Meillä on toivottoman vähän ehjää (ja vapaata) seinäpintaa talossamme. Mutta löytyipä kuitenkin.  

Kalenteria oli hauska ommella. Se tosiaankin on melkoista tilkkutyötä, tehty jämä- ja kierrätyskankaista. Harmaasta kankaasta ompelin joskus itselleni housut (ihan toivottoman kutittavat sellaiset), katon raitakangas on Ikeasta ja siitä tein joskus romanttisempaan aikaan patjanpäällisen pihapenkkiin, ikkunat ovat sitten Marimekon kankaista jääneitä jämiä, vanha tyynynpäällinen ja pari pöytäliinaa. Maatuska on leikattu kankaasta, joka palveli edellisen asunnon keittiössä paneeliverhona. Talon taustakangas taas löytyi tämän talon kellarista. 

Jotenkin tälläistä työtä tehdessä avautuu tilkkutöiden viehätys. Se, että kaikilla kankailla on jotain merkitystä, että kaikkiin niihin liittyy jokin omakohtainen muisto, vaikka vain se, että tämä kangas löytyi siltä ja siltä kirpputorilta joskus kauan sitten. Silakan talon ripustuskin on meille merkityksellinen. Talossamme on aikanaan toiminut puusepänverstas ja sen muistona kellarissa oli vanhoja keinutuolin pinnoja. Nyt yksi niistä kannattelee kalenteria.

Mutta kenelle minä ensi vuonna teen kalenterin? Lapsilla on jo omansa. Enkä mies tarvitsee suklaalla täytettävän pikkumökin, tunnustan olevani lievästi koukuttunut joulukalenterien ompeluun... 

1. joulukuuta

Joulukuukin alkoi ja aika rauhallisissa merkeissä. Kotonaolo on jatkunut koko viikon, tytön saamat antibiootit eivät purreetkaan pöpöön ja nyt viljelyn tulosten jälkeen aloitimme eilen uuden kuurin. Kovin on ollut kalpoinen ja hiljainen tyttö minulla seurana. Tänään on ilahduttanut ihan valtavasti se, että tuon kuvan ottamisen jälkeen neiti tuli hiuslenkin kanssa ja pyysi letittämään hiuksensa (joihin koskeminen on koko sairastamisajan aiheuttanut niiskutusta) ja että askartelutehdas on pyörinyt koko päivän ja kuulemma välillä on ollut tekemisestäkin puutetta. Voinen epäillä, että neiti on siis paranemaan päin. 

Kalenterit tuli availtua ja päivän askartelusaldoon kuuluu mm. neidin ihan itse ideoima rasia taskukalenterin lorukorteille. Hieno tuli, munakennoista, kukkapaketin silkkipaperistasa, konvehtipaperista, teipistä ja liimasta saa oikeinkin hienoja juttuja aikaan. Minullekin iski tarve hävittää jämälankoja, joten kerin nöttösistä jättilankaa (kiitos jämälankakirja) ja aloittelin pipoa. Ilmeisesti siitä tulee tuon eskarilaisen kokoa, mistä neiti oli jo etukäteen innoissaan. Tämä ei siis mene lahjapakettiin, ilmeisestikään. Katsotaan, jos saisin kudotua toisen, vähän isomman version lahjaksi.

Aamulla oli ihanan raikas pakkasilma, joka iltapäiväksi taantui jo tähän totuttuun tuhnuisuuteen. Missä on minun talveni? Kysyn vaan.. Lunta tänne ja heti.Viime talvet ihanine kinoksineen ja jäätävine pakkasineen olivat kuitenkin omalla tavallaan aika huippuja. Ainakin ihanampia kuin jatkuva sade ja mustuus... Pyydän anteeksi kaikilta kolaamisen ja lumitöiden vihaajilta. Minä vain satun pitämään talvesta, lumisesta sellaisesta. No, viime talvena taisin kyllä tirauttaa pari kyynelta, kun pakkasjakso venyi vähän turhan pitkäksi ja jumiuduimme pikkuvauvan kanssa turhankin tiukasti kotiin... Aika on kuitenkin jo nyt kullannut muistot. ;)

Kotiviikonloppu

Tautitilanne on taloudessa vakaa. Lääkekuuri aloitettu, sen lopullista vaikutusta odotellaan edelleen. Valitettavasti taitaa olla niin, että tuolla isommalla murmelilla on peräti kaksi tautia päällekkäin.. Lapsi raukka... Hilpeäksi menee... Joten olemme kotoilleet ahkerasti, Silakkainen on tietenkin pääsyt unilenkille, muuten viikonloppu on vietetty kotona.Minä olen ommellut lapsen riemuksi kalenterin ja tehnyt tänään siihen kortteja. Projekti pysähtyi puuttuviin kangasväreihin ja jouluisiin kuviin, mutta ei hätää, mies lupasi diilata huomena ruokiksella moisia minulle Tiimarista.

Olen myös todennut, että minulla on noin yleensä melkoisen hyvin varustettu askartelu-/käsityökaappi. Eipä ole kovin paljoa joutunut hankintoja edes harkitsemaan tuota kalenteria varten. Voisin kyllä yleensäkin opetella ensiksi tutkimaan kaappini sisältöä ennenkuin säntään ostamaan uutta. Löysin kaikenlaista, jonka olemassaolon olin jo moneen kertaan ehtinyt unohtaa. Jotta askarteluaa luvassa jatkossakin.

Ihana mieheni vaihtoi myös alakeran vessaan "uuden" lampun, joka sekin löytyi vanhoja varastoja pönkimällä. Edellinen oli vain minun silmääni... Krhm... Ei niin osuva. Nyt ensiksikin valaistus on kauniimpi ja vieläpä tehokkaampi. Uuden lampun kuvaaminen osoittautui mission impossibleksi, joten voin vain vakuuttaa, että kivemmalta näyttää.

Perjantaina vietimme kissanpäiviä ja sain sen kunniaksi tulppaaneja ja siskolta maljakollisen tylliä ja valoa. Piti siis siivota senkin päällinen. Ehkä tuon voi laskea ensimmäiseksi joulusisustuksen veryttelyksi. Ainakin nurkka näyttää aika paljon kivemmalta, kun epämääräisenläjät onnittelukortteja ym. häipyi häiritsemästä feng shuita. Vielä kun joku jaksaisi suorittaa samanmoisen karsinnan myös kirjahyllyssä. Siellä kun ei ole feng shuista tietoakaan... Shuishuita kyllä sitäkin enemmän, roinaa niin, että heikompaa varmaan jo hirvittää. Mistähän ihminen saisi kaivettua intoa ja ison lapion kirjahyllyn järjestämiseen?

Joulukalenteri

Kirppikseltä löytyi edullisesti tälläinen ei_ihan_kamalan hurmaava yksilö...

Ja tälläinen siitä tuli. Ihan siedettävä, vähän tylsä. En oikein löytänyt mitään koristelupuolta tuohon, onneksi sentään äidiltäni (huraa suvun hamstraamisvimmalle) puisia sydämiä, jotka sutaisin ruskeiksi ja joihin maalasin numerot. Rungon maalasin ihan Helmi-kalustemaalilla valkoiseksi. Kyllä se tälläisissä toimii... Juuri ja juuri. Tuon heloukitin tilalle kyllä kiipeää ihan jotain muuta, kunhan ehdin ja jaksan. Nyt päätin elää voimavarojeni mukaan eli kalenterin sisuksetkin tuli vain ostettua. Aina ei jaksa. Runokalenteri olisi ollut ihana, mutta tänä vuonna ei oikein runosuoni kuki. Ehkä taas vuoden kuluttua...

Mutta nyt saa aamu tulla ja lapsi sännätä kalenteriaan katsomaan. Eiköhän tuo neidille kuitenkin kelpaa, vaikka äitinsä onkin hiukan pettynyt aikaansaannokseensa. Seuraavaksi sitten joulukorttien kimppuun.

Pahoittelen myös eteisen seinän epäesteettisyyttä. Tuon kohdan korjaaminen olisi kyllä aika lailla listan alkupäässä.

Nukkumaan. Kauniita unia ja ihanaa joulunodotusta!

Rauhallista joulua!

Vielä viimeiset sivut. Vika vähän etuajassa. Tottapuhuen on aika helpottunut olo, kun tämä urakka tuli valmiiksi. Mut mä tein sen ja lapsi tykkäsi. Mitä muuta voisin toivoa tuon suhteen?

Halusin tänä vuonna meille aika pelkistetyn ja non-glitter-kuusen. Löysin ihania pajunoksanpätkistä tehtyjä palloja ja yhdistin niihin sitten muutaman ruosteisen metallisydämen ja keltaisia lasipalloja. Olkinen latvatähtikin sopi sarjaan (olisi tosin voinut olla krouvimpi, mutta menköön).... Sähkökynttilöiden sijaan olisin halunnut oikeat kynttilät, muta kun mun mielestä on mukavaa, että kusessa on valot, se vaihtoehto jäi mietinnän asteelle. Perheessä, jossa on höselö koira ja pieni lapsi, elävä tuli ja joulukuusi yhdistelmänä ei ole välttämättä ihan turvallisin mahdollinen. ;)

Mutta viettäkää kaikki ihana ja rentouttava joulu, syökää hyvin ja seurustelkaa rakkaittenne kanssa. Siitähän kai joulussa lopulta on kyse, ainakin mulle...

Joulukuun 21. ja 22.

Ja taas tuplapostaus. No, sallittakon näin aaton lähestyessä. ;)


Tänään mies toi kuusen sisään. Neiti oli innosta tikahtumaisillaan ja tinkasi niin hartaasti, että pakko oli antaa lupa laittaa yksi koriste kuuseen. Kyllä sen paikkaa sitten mallailtiinkin. ;) Mä itse sain tryffelit vuokiinsa, vielä pitää keksiä niille viileä säilytyspaikka.. Ja huomenna myös paketoida lahjoiksi. Kuten on pari muutakin pakettia vielä laittamatta. Tajusin, että mm. mummun lahjahuivi oli päättelemättä ja pingottamatta. Auts. No, vielä ehtii. Se vaan on ollu valmiina muuten melko kauan eli ei tosiaankaan ollut pakko odottaa vimeistelyä näin pitkälle. No, tunnetusti paras inspiraation lähde on viime hetken paniikki. ;) Tänän jouluna multa jäi kyllä aika monta asiaa, joista haaveilin tekemättä. Mutta aina ei jaksa. Jospa ensi jouluna...

Joulukuun 19. ja 20.

Näköjään tulevat tuplapostauksina nämä loput kalenterinlehdet. ;) No, mä en yhtään tiedä ehtisinkö huomenna edes illalla päivittämään, joten otinpa pienen varaslähdön. Pitää siivota, leipoa jne. Miehellä on synttärit ja kakunsyöjiä tulee kuitenkin jokunen. Siivotakin varmaan pitäisi...

Kalenterista olen tullut siihen tulokseen, että joulunaluspäiviä on ihan liikaa. Aiheet alkavat jo tässä vaiheessa loppua. ;) Lumessa peuhaamistakaan ei tuota yleistä kuraprunnia katsellessa viitsi hirveästi hehkuttaa. Tulisi paha mieli vaan kaikille. Onneksi sentään lupailivat, että jouluksi voisi pikkuisen valkeaa olla luvassa. Sille peukkuja pitäen... Nyt lahjasukkien kimppuun. Mä en kyllä yhtään usko, että saan niitä ajoissa lahjottavalle, mutta parempi sitten vaikka vähän myöhään..

Joulukuun 17. ja 18. päivä

Irl-elämä kiusallisesti häiritsee sekä kalenteriprojektia että bloginpäivittämistä. ;) No, parempi myöhään jos silloinkaan...

Kävin kampaajalla ja näytän taas jonkin aikaa ihan ihmiseltä. Kummasti tuo ulkoinen ehostuminen vaikuttaa mielialaankin. Mä taidan kyllä olla jotenkin jumittunut tähän violetit raidat tummanruskeassa tukassa -tyyliin.. Mutkun se on toisalta kivan näköinen ja sopiikin mulle. Ehkä mä vaan olen löytänyt tyylini tai sitten vaan keski-ikäistynyt enkä keksi enää mitään uutta. :P

Joulukuun 15. ja 16.

Joulukiiireet jo vähän painavat. Kalenteri kyllä valmistuu, mutta sivujen päivittäminen ei ihan niin tehokkaasti... Mä olen tämän illan ommellut joulujuttuja. Käsin tietty, koska asunnossamme ei ole turhia äänieristyksiä enkä halua askarteluillani herätellä lastani. No sujuu se käsinkin, tosin koneella tulosta tulisi aika tavalla vauhdikaammin... Jäi vielä huomiselle nyperrettävää ihan kivasti. Oh my... Ja pitäisi piparkakkutalokin tekaista. Saattaapi se projekti siirtyä keskiviikolle..

Joulukuun 14.

Joulukuun 13.

Joulukuun 12. päivä

Joulukuun 11.

Joulukuun 10. päivä

9. päivä joulukuuta

joulukuun 8.

joulukuun 7.

6. joulukuuta - Itsenäisyyspäivä

5. joulukuuta

4. joulukuuta

Tämä oli muuten tehokas "luukku". Heti alkoi sataa lunta. Ihanaa! :)