Näkemiin kesä!

Uhkailivat kesän loppumisella, joten katsoimme parhaaksi tehdä vielä iltapäivästä pikavisiitin uimarantaan. Se, jos uimakelejä riittää edelleen on toki iloinen asia, mutta helteitä ei taida olla ihan tässä määrin enää luvassa, joten pitihän kesälle käydä sanomassa heipat myös ihanimmassa rannassa.

Pakkohan se on itselleenkin tunnustaa, että illat ovat jo selvästi viilenneet (vaikka edelleen nukumme ikkunat auki), rannassa kanervat kukkivat ja kalanpoikaset olivat kasvaneet huimasti sitten viime näkemän. Mutta lämmintä oli edelleen. 

Illalla ihmettelin joen rantaa. Päivän aikana sinne oli ilmestynyt oranssia ja punaista. Voisin vannoa, että aamulla ranta oli vielä kokonaan vihreä. Sovimme, että kun ruska on komeimmillaan, teemme syysretken tuonne uimarannalle, grillaamme eväitämme ja muistelemme kesää, joka lopulta kuitenkin tuli ja oli.

Valoa

  

Jos joku olisi sanonut, että tänä kesänä tulee vielä hellettä ja valoisaa, en varmastikaan olisi uskonut. Olin jo alistunut kohtalooni, siihen, että tämä kesä oli kylmä ja pimeä. Vaan ei ole, onneksi. Aurinko auttaa ja lataa akkuja, vaikka oma olo on välillä ollut kaikkea muuta kuin valoisa.

Mutta pikkuhiljaa ja vähitellen. Uutisten ja somekeskustelujen lukeminen ei ole ollut omiaan nostamaan mielialaa, mutta pakko kai ihmisen on vain uskoa ihmisiin. Edes joltain osin. Välillä se on kieltämättä hiukan vaikeaa. Mutta, lainaan lopuksi Albus Dumbledorea (tai oikeasti ehkä J.K. Rowlingia, joka kieltämättä onnistui Harry Potter -sarjassa käsittelemään erilaisuuden ja toisten hyväksymisen tematiikkaa harvinaisen hienosti ja hienovaraisesti.)

Happiness can be found even in the darkest of times, when one only remembers to turn on the light

Yritän muistaa pitää omalta osaltani yllä edes pientä valonsädettä pimeässä.

Kesä

Isompi tyttö lähti yökyläilemään tätilään ja pääsi samalla harjoittamaan kaupantätinä toimimisen jaloa taitoa. Minä täydenksin teevarastoni ja pääsin maistamaan tuota Witch Doctorin Dark Roast Chili Saucea. On muuten namia. Riihimäellä sitä saa siskon kaupasta ts. Herkkupuoti Woimasta Hämeenkadulta. Meillekin sitä oli purkki varattuna, mutta lahopäät unohtivat, tietty. Mutta eiköhän tuo meitä odota.

Rantailuintokin on hiukan palannut lämpimien säiden myötä. Hiukan tosin harmittaa, että lämpöiset antoivat odottaa itseään näin kauan. Mutta jos hyviä säitä riittää, pitänee niitä hyödyntää ja käydä iltauinneilla. Jonain vuonna taisimme nauttia lämpimistä illoista vielä reippaasti syyskuun puolella.