Tulipa kerrattua väriopin perusteitakin vaihteeksi. Ostin paikallisesta kaikenlaista myyvästä kaupasta bambulankaa tiskirättikudontaa ajatellen. Valitsimme innolla mintunvihreän ja korallinpunaisen langan mukaan ja hämmennys oli melkoinen, kun kotona huomasin, että kas, ihan reipasta pinkkiä ja vaaleansinistä oli tullut mukaan. Ei siinä sinänsä mitään, nyt tulee sitten karkkivärisiä rättejä keittiöön (jopa niin karkkeja, että pienempi neiti rukoilee tuota raidallista itselleen tiedämihintarkoituseen).
Mutta palautuipa mieleen taas se tosiasia, että väri on valoa ja valo muuttaa värejä hyvinkin radikaalisti. Harvemmin tosin nykyisin on käynyt niin, että se muutos olisi noin valtava. Mutta muistanpa vastaisuudessa käydä ikkunan luona tarkastamassa langan värin, kun tuolla käyn ostoksilla. Kaupassa on ilmeisen keltaiset lamput.
Eipä kamerakaan silti oikein osannut noita värejä ihan täydellisesti toistaa, vähän sinnepäin ovat kuvassakin, vaikka tällä kertaa köllivät ihan päivän kajossa.
Sitä mietin, että mahtaisikohan neitokainen tykätä noista langoista kudotusta kesäneuleesta. Pitää miettiä. Onhan tuo raidoitus oikeasti aika herkullinen...
Niin ja jos jotakuta ihmetyttää yllättävä käsitöiden edistyminen, asialle on ihan yksinkertainen selitys. Tajusin nimittäin, että Netflix-tilin kautta pääsen käsiksi Downton Abbeyn jaksoihin ja nyt olen sitten iltaisin viihdyttänyt itseäni kutomalla ufoja ja uusia töitä vuorotellen ja ihme kyllä valmista tulee. Harmi, että tätä kannustinta ei oikein voi käyttää ompeluksien vauhdittamiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti