Toinen tänä vuonna kukkinut gladiolukseni nimittäin. Minä en ihan noin heleän näköinen ole. Iski jonkinmoinen vatsatauti ja lopulta nukuin pääosan yötä kylpyhuoneen viereisen huoneen matolla. Kävi se niinkin, joskin niskaa särki aamulla vietävästi. Koira oli kyllä onnellinen saadessaan nukkumakaverin oikein lattialle.Mutta ehkä tämä tästä. Muistan kyllä jatkossa varoa mitä toivon, koska toive saattaa toteutua. Eilen erehdyin haaveilemaan omasta ajasta ihan yksin. Unohtui lisätä toiveeseen, että sitä omaa aikaa olisi kiva saada terveenä eli siinä kunnossa, että jaksaisi jotain saada aikaiseksikin. Tämä ylikeitettynä spagettina sohvalla makailu ei ihan vastaa käsitystäni laatuajasta omassa seurassani. Mieluummin olisin lähtenyt minäkin synttärikakkua maistelemaan...
Mutta kummallinen syksy, meillä sairastetaan viikon välein, jokainen vuorollaan, mutta takuuvarmasti jokainen hankkii aina oman, yksilöllisen tautinsa sairastettavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti