Eilen illalla päätin vihdoin sytyttää Halloweeniksi hankitut.kynttilät, jotka silloin unohtuivat polttaa. Alussa oli siis kaksi oranssia ja yksi musta kynttilä. Lopussa sitten yksi musta, yksi oranssi ja yksi musta-oranssi. Musta oli päättänyt lurauttaa kunnon annoksen parafiinia pienemmän oranssin niskaan. Pakko sanoa, että asetelma on nyt hiukan omalaatuisen näköinen.
Ja teepostaus. Tämä on hiukan lavastettua plaatua ja kertoo ehkä enemmän joskus tulevasta ajasta. Teekannukin on niin uusi, että en ole vielä moista päässyt testaamaan, tällä hetkellä kun ainoa minulle luvallinen tee on tuo ruusunmarjatee (venäläisessä purkissa) enkä sitä ole löytänyt irtoteenä. Haudutettava kamomillatee odottaa aikaa jälkeen raskauden (jos se silloin kävisi), samon kuin itse kuivattu viherminttu lasipurkissa. Jos joku muuten tieää, mistä voisi saada haudutettavaa ruusunmarjateetä, otan tiedon ilolla vastaan. Nyt menee noita Hyvin Halpoja euroteepusseja silloin tällöin. Kaipa tuo vähän parempi vaihtoehto sokerienvahtaajalle (ja hampaille) kuitenkin olisi kuin ne enemmälti kittaamani marjamehut.
Vähän alle kolmekymppiseksi asti olin ihan vannoutunut kahvinjuoja. Saatoin kiskaista pannullisen kahvia ihan tuosta vaan, huomaamattani. Kahvinjuomisen aloitin jo lapsena ja se oli ihan ykkösnautintoni pitkään. Sitten vain vatsa ilmoitti, että riitti. Samassa kuin kahvinjuonti loppui, loppui myös tavallisen teen siemailu. No, sitä en ole koskaan pitänyt kamalan suurena häviönä. Mutta voi pojat, että oli vaikeaa tottua tuohon yrttiteehen, mutta parempi sekin kuin normaali kahviloiden ja huoltoasemien ei_mitään -valikoima, joskus harvoin on sentään ruusunmarjateetä tarjolla. Hiukan tuo juomieni teelaatujen pyhä kolminaisuus välillä jo tökkii, olisi mukava löytää jotain vaihtelua siihen. Toistaiseksi vain kokeiluista on tahtonut nousta reippaammanpuoleinen ihottuman kasvoihin tai vatsa suutahtaa... Jotta juon ruusunmarjateetä ja haistelen kateellisina muiden ihania kahvintuoksuja. Voikohan vatsa koskaan parantua siinä määrin, että se kestäisi kahvia edes pikkuisen?
Mulla kävi kaffeen kanssa ihan päinvastoin ;O) Ennen Martin syntymää ei vatsani kestänyt yhtään kaffetta. Sain tosi kipeitä vatsanpuruja. Tällöin join vaan teetä. Nyt menee päivät ihan kaffeessa. ;O)
VastaaPoistaNo emmääny sentään ihan kahveessa välitä olla. ;) Ainakin entisessä työpaikassa miehet käyttivät tuota sanaa ihan muussa merkityksessä kuin kuvaillakseen runsaan kahvinjuomisen aiheuttamaa olotilaa. :D
VastaaPoistaMä vähän pelkään, että tilanne ei mulla taida ihan heti muuttua, vatsa on ikää myöten vain herkistynyt. Teflonit on tainneet syöpyä lopullisesti pois. :P
Sekaantuneet kynttilät...
VastaaPoistaJuu, ei ny ihan kahveessa mutta entäs tinassa?;-)
Muistelen etä ainakin joskus sanottiin että joku on "ihan tinat" tai "tinassa"
Juu, kyllä toi tinassa oleminenkin tutulta kuulostaa. Ainakin ilmaisuna, ei tietenkään muuten. ;)
VastaaPoistaMinä olen kanssa kuullut molemmat "ihan kaffeessa" ja "ihan tinassa" väkevämpien juomien kera käytettyinä. ;O)
VastaaPoista