keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Kukapa sitä kissan hännän nostaisi...

Isänpäivän kyläilyreissun satona äitini työnsi kassiin tämän ihan itse joskus alaluokilla kieli keskellä suuta väkästämäni pannunalusen. Valitettavasti tuo kuvion koukku eli se, että kyseessä ei suinkaan ole vain sarja riviin aseteltuja mosaiikkeja  vaan rytmi muttuu puolessavälissä, ei näy kuvasta. Muutenkin olen todella hämmästynyt noista väreistä. Sävyt jokainen kuulemma sai valita ihan itse. Onpas minulla ollut värisilmää jo alaluokilla... Saako itseään kehua? No, kehun kuitenkin. Aika kiva huomata, että kai minä olen ollut ihan oikeasti aika lahjakas kuvallisesti (ja toivon mukaan olen edelleenkin). 

2 kommenttia:

  1. Se on hieno! Mie olen tehnyt jonkun samantapaisen, mutta paljon sekavampi oli se :)

    VastaaPoista
  2. Tuo taitaa olla melkoinen klassikko kouluaskarteluista. Taitaa löytyä jokusestakin taloudesta. ;)

    VastaaPoista