maanantai 25. lokakuuta 2010

Heti se iski...

Siis tarve kirjoittaa, kun kamera ei ole saatavilla. Joten sitten minä vain kirjoitan, en kuvaa. Viime yönä en saanut unta. Mies ei ollut vieressä, joten tämä ei vaan osaa nukkua sitä vähääkään. Hermostutti sekin saanko puoliskoni takaisin silloin kun pitäisi vai juuttuuko tuo lakon takia saapasmaahan. Ei kiva ajatus, varsinkin, kun tarvitsemme apua ihan sellaisessa pikkujutussa kuin koiran lääkitsemisessä. Mokomalle pitää syöttää sydänläkkeitä, joihin koskeminenkin on raskaanaolevalta ehdottomasti kielletty. Hilpeää... Onneksi äitini otti tämän viikon syyslomaa ja tuli huoltamaan koiraa ja meitä. Äidit ovat ihania olemassa.

Mutta yöllä oli ihan kummallista. Katuvalot pääsivät ensimmäistä kertaa loistamaan kunnolla ja se yhdistettynä huikaisevaan kuutamoon saivat aulan näyttämään sumuiselta. Oli pakko kaivaa silmälasit päähänsä ja käydä tarkistamassa, että se ei ole savua. Ei se ollut, ihan vain hopeista valoa, jossa olisi voinut kuvitella keijujen  tanssivan. Aamuviideltä kun lapsi alkoi taas yskiä ei enää olo tuntunut kovin runolliselta.

Niin ja nuo rumat keittiönverhot... Mikähän siinä on, että moni asia, joka itsellä näyttää ärsyttävältä ja epäesteettiseltä, onkin jonkun toisen kotona kauniin näköistä? Nurjat-blogista bongasin ihan samanlaiset verhot kuin meillä eivätkä ne ole ollenkaan ikävän näköiset. Siellä tosin ikkunat ovat aika lailla kauniimmat kuin nuo puunväriset ärsytykset. Tosin edelleen luulen, että pääsen helpommalla tällä hetkellä, jos kuitenkin vaihdan verhot enkä ala taistella ikkunanpokia valkoisiksi.

Ihanista vanhemmista vielä. Nyt on lopulta talviomenapuukin tyhjä ja siistit omput sanomalehteen käärittyinä kellarissa. Äiti tuo tullessaan Mehu-Maijan ja höyryttelemme myöhemmin pudokkaista sosetta pakkaseen. Mukavaa...

Lapsi kirjoittaa innoissaan jo joululahjatoivelistaa. Ei osaa vielä kirjoittaa itse, joten luettelen kirjaimia ja neiti kirjoittaa. Kirjaimet ovat jo melkoisen hyvin hallussa. Pitäisikö minunkin jotenkin alkaa reagoida oikeasti joulun lähestymiseen?

6 kommenttia:

  1. Mie oon ihan samanlainen, etten osaa nukkua jos isäntä ei ole paikalla... tai no tarkennus: jos tiedän, että hän on koko yön poissa joko töissä tai reissussa, niin nukun. mutta jos hän on vaikka alakerrassa katsomassa töllöä tai saunaillassa, josta kömpii jossain vaiheessa kotiin -> en nuku.

    Vanhemmat ovat kyllä tarpeellisia. Meillä muksut olivat viime viikolla syysloman vanhempieni hoivissa, ja mummo eli äitini matkasi perjantaina junalla lasten kanssa kotiin. Tänään leipoi karjalanpiirakoita, ja nyt miulla ähky :)

    VastaaPoista
  2. Onni on tuo, että voi äiti tulla tuossa kohtaa avuksi! Unettomuutta on täälläkin, onneksi mies ei tällä hetkellä tee yövuoroja, kun siihen on vakiohenkilöt olemassa työpaikallaan. En varmaan nukkuisi ikinä..

    VastaaPoista
  3. Meidän äidit ja ME äidit ollaan ihania!
    Meillä on myös puuhakkaasti kirjoiteltu lahjalistaa. Viimein sain läpi ideani, että rastittavat ne tavarat mitkä haluavat ja äiti sitten postittaa ne korvatunturille. Lelukirjat on jo jemmassa ja tilanne rauhottui saman tien ;O)
    Terkut äidillesi!!!

    VastaaPoista
  4. Lelukirjat on siis postitettu korvatunturille ;O)
    Mä en vaan pääse fiilikseen.

    VastaaPoista
  5. Minen millään, sitten millään millään osaa ajtella joulua ensinkään nyt.
    Sen tiedän ettÄ vanhempani tulevat jouluksi tänne ja se ilahduttaa ihan kauhiasti. Muuta en tiedä enkä vielä välitä ajatella.

    VastaaPoista
  6. Mie ite: Mä nukun mainiosti, jos vaan mies on kotona, ei sen tarvitse vieressä olla. Mut auta, jos tuo on poissa...

    Erika: Juu, olen ollut tosi onnellinen. Varsinkin, kun tän oksentelukesän jäljiltä moni rempalleen jäänyt asia on nyt oiennut.

    Minna: Meillä ei neiti luovu noista lelukirjoistaa kirveelläkään. Listat voi kuulemma lähettää joulupukille. ;) Ja äiti kiitti terveisistä ja lähetti moisia teillepäin myös.

    Violet: Aika heikkoa mullakin on toistaiseksi tuo joulun ajatteleminen ollut. Pikkuisen sohvatyynyjä on tullut ajateltua, siinä se. :) Muut järjestelyt on sit ihan auki, paitsi että ilmeisesti olemme kotona, koska lapsi haluaa isän kanssa joulukirkkoon. Mutta uskon, että teille tuo sun vanhempien tulo on erityisen iso asia ja tuo paljon iloa jouluun.

    VastaaPoista