tiistai 20. joulukuuta 2011

Melko lailla taapero jo...



Meillä täytetään tänään 11 kk. Suvustaan on neito huonontunut (kuten isosiskokin), meillä on ollut tapana kävellä tämän ikäisenä jo melkoista vauhtia. No, pakko tunnustaa, että ihan kamalasti ei harmita, vaikka ilman tukea käveleminen ei vielä sujukaan. Väittäisin, että sitten vasta kiire alkaakin..

Nyt siis neiti kulkee tukia pitkin huomattavan vauhdikkaasti, seisoskelee ilman tukea (mutta vain pehmeillä alustoilla), ymmärtää jo paljon puhetta (jos haluaa), jammailee musiikin tahdissa, palvoo siskoa, repii äitiä tukasta edelleen, nuoleskelee ikkunoita ja heiluttaa ohikulkijoille ja on muutenkin koko ajan täynnä virtaa ja intoa. Aivan ihana pieni naisenalku. Miten ihmeessä minä tuollaisen ihmeen olenkaan saanut aikaiseksi?

Mutta kovin vauvamainen neiti ei tosiaankaan ole. Vain silloin, kun väsyneenä käpertyy syliin ja huokaisee syvään aloittaessaan syömisen. Silloin minä näen edelleen sen pienen vauvan, jonka sain tammikuussa ensimmäisen kerran syliini. Näitä hetkiä tosin on enää iltaisin, päivisin neiti harvemmin malttaa viihtyä rinnalla kovin pitkiä hetkiä. Minun viimeinen vauvani...

4 kommenttia:

  1. Niin ihanan haikeeta toi ajan kulku:(
    Mä yritän nyt säilöä vauvaa joka sopukkaan ja nauttia tästä viimeisestä koko sydämmellä,vaikkakin se aika vaan juoksee niin nopeesti, että ehtiikö ja muistaako ennen kun huomaa lapsen muuttavan jo pois kotoa-huhoh!

    VastaaPoista
  2. Ihanasti olit kirjoittanut:)
    Onnitteluja pikkuneidille! Kohta sielläkin on jo vuosi täynnä...

    VastaaPoista
  3. Voi hänen simmujansa, kun ripsissä riittää <3 Se on niiiiiin haikeaa, kun vauva alkaa muuttua taaperoksi. Olen samaa mieltä, vauvuus on eniten siinä syömis-nukkumis-tunnelmassa. Muulloin sitä jo odottaa, että koska tuo heittää lonkalta jonkun sutjakkaan vastauksen, kun kyselen asioita ajatuksissani :)

    VastaaPoista
  4. Annu: Yhtä aikaa haikeaa ja helpottavaa. SInulla on kyllä vielä vauva-aikaakin ihanasti jäljellä. <3

    Niisku: Kiitoksia. Lähellähän tuo merkkipaalu jo on.

    Erika: Kamalan isolta Valttikin jo näyttää kuvissa. Jotenkin sekin on hirmuisen suloista, kun huomaa, että puheenymmärrys paranee päivä päivältä. Siitä, että noudatetaanko ohjeita en sitten sano mitään. ;)Mutta ois se aika hienoa, kun tuo alkaisi vähitellen jutella takaisin. :)

    VastaaPoista