Olen yrittänyt vaihteeksi jahdata lintuja. Ainoa metsästämisen muoto, jota voin kuvitella harjoittavani on se, mitä Fedja-sedän koirakin harrasti eli jahtaan eläimiä kameralla. Nyt uusi objektiivi on helpottanut metsästystä aika tavalla, silti tämän alueen tipuset tahtovat karkailla senkin linssille liian etäälle. Sorsat sain suhteellisen hyvin kuvaan, silkkiuikku sukelteli niin ahkerasti etääntyi niin nopeasti, että en saanut siitä yhtään säälistä otosta. Toisaalta kuvaaminen on toden puhuen vain sivutoimintoa. Oikeasti ihan eläinten ja ympäristön katseleminen on itsessään mukavaa ja rauhoittavaa.
OT, meillä on luettu Fedja-setää lapsille iltasatuna parisen kuukautta, löysin kirpparilta kootut tiiliskivenä. Enpä arvannut ostaessani millainen hitti venäläisen klassikko ois meidän kekaroille, ne on ihan myytyjä. :)
VastaaPoistaMun pitäisi kans hommata niitä myöhempiä osia. Luin joskus sen ekan (omasta lapsuuden kirjahyllystä peräisin olevan) iltasatuna ja se oli kovasti mieleinen. :) Fedja-setä on kai aika yleismaailmallinen hahmo lopulta.
PoistaMinäkin tykkään lintujen seurailusta. Rentouttavaa. Kuvaamisen jätän kyllä suosiolla muille.
VastaaPoistaps. hauska tuo valaisin edellisessä...
Kuvaaminen on kyllä kivaa, kokeile joskus kohteeksi tipusiakin. ;)
Poista