Rautoja ja muuta turhaketta

Rosettiraudat ovat kivoja. Niitä on tarttunut mukaan jokunen kirppareilta yms. Intouduin tänään asettelemaan toista turhakehyllyäni järjestykseen löydettyäni pari rautaa lisää. Laatikosta noita rautoja löytyy vielä muutama, mutta nuo valikoituivat nyt näkösälle. Ikinä en kyllä ole rosetteja tehnyt. Pitäisi varmaan joskus. Äitini on tosin kutsunut itsensä paistamaan meille moisia kummallisuusksia joskus. Pitänee palauttaa asia hänen mieleensä. Rosettien on ihan pakko olla hyviä, koska tekovälineetkin ovat noin viehättäviä...

Tuo hyllykin on oikeastaan aika ruma, joskin ihan tarpeellinen pyyheliinojen ym roikottamiseen. Sitten kun saan aikaiseksi maalata keittiön, taidan maalata samaa vauhtia tuon hyllynkin. Jotenkin tummunut mänty (tai oikeastaan koko hylly) ei vain kosketa kamalasti ulkonäöllään. Mutta onpa käyttökelvottomille, mutta kauniille mukeille säilytyspaikka. Voisi siitä silti vähän kauniimmankin vääntää jossain vaiheessa,jos ei käy niin onnellisesti, että löytyisi kauniimpi versio aiheesta tilalle... (Ylemmästä kuvasta näkyy myös maalin tämänhetkin tila. Juu, olisi syytä maalata, todellakin. Kevätaurinko on paljastava.)

Palautui mieleen sekin tosiasia, että aurinkolasien käyttö ei välttämättä ole ollenkaan huono ajatus. Tai siis lähinnä se, että en oikeasti selviä alkukeväästä ilman moisia. Tuli edellisiltana podettua keskimääräistä kammottavampi migreenikohtaus, joka todennäköisesti laukesi niinkin hurjasta elämästä kuin käynnistä postilaatikolla ilman aurinkolaseja. Ehkä tästä lähin taas muistan Olo on edelleen kaikkea muuta paitsi hyvä. Tähtiä tanssii silmien takana.

Voihan muovipussi

Blogissa tulee esitelyä kaikenlaista. Esitelläänpä sitten osa perheemme muovipussikokoelmasta. Ja tuossa tosiaan on vain murto-osa. Lisäksi moisia on sekä kangasputkessa että muoviputkessa ynnä muuten vaan lojumassa ympäriinsä. Enkä minä oikeasti ymmärrä, mistä niitä tulee. Lisääntyvätkö ne keskenään? Meillä kuitenkin on käytössä ihan kankaiset kauppakassit, on ollut jo huomattavan kauan. Shoppailujakin varten omistan hyvin käytännöllisesti kasaanmenevän, mutta tilavan ja kestävän kassin. Mutta silti niitä kertyy ja kertyy.

Ja siis toki on ihan näppärää, että noita pusseja on varastossa jonkin verran, mutta rajansa kaikella. Kukahan tarvitsisi kasapäin rumia muovipusseja? Kierrätysideatkin kelpaavat...

Ihan kaikkia muovipusseja en silti vihaa. Tästä suorastaan tykkään. Pääsin eroon rumista kierrätyspaperipusseista peittämällä moiset kierrätysmuovisäkillä. Aim in laav. <3

Niin ja säkki löytyy täältä, kuten myös muutama muukin samasta materiaalista tehty järjestyksenpitoesine. Tekisi kyllä mieli shoppailla enemmänkin...

Pakkoneuloosi

Neulomismania vaivaa pahasti.... Aina kun jotain saa valmiiksi, toista on aloitettava. Tai no, eihän sitä ole pakko saada edellisiä edes valmiiksi. Nytkin kolme huivia kaipaa päättelyä ja pingoittamista. Tällä viikolla ne saavat kyllä luvan valmistua ihan oikeasti. Ja pöllöneulekin saisi jo vähitellen edistyä. Jostain syystä pakkoneulosi ei vaivaa sen suhteen, vaikka oikeasti se olisi kiva saada tehtyä ja päälle ennen kevään tuloa. 

Iltaneuleeksi (lapsen nukutusneuleeksi siis) aloitin eilen Lainesukat. Hauska malli. Aika pullukalle jalalle selvästi tuo ohje, joten aloitin suosiolla S-koon silmukkamäärillä, että ei tarvitse kiroilla myöhemmin. Huvittaa vain tuo langan väri. Sopii täydellisesti makuuhuoneen väriskaalaan. Hih.

Virittelin viikonloppuna piirtämisharrastustakin uudelleen. Kierrätyksestä löytyi jonkin aikaa sitten Derwentin kyniä paketissaan (iso osa kynistä oli jopa jäljellä) ja paperiakin sain ostettua viikonloppuna Tampereelta. Joten tekosyyt ovat vähissä. Pakko todeta, että piirtäminen on vaikeaa pitkän tauon jälkeen. Suorastaan hikistä hommaa. Mutta mukavaa, aivan liian mukavaa. Minkähän takia tuokin on viime vuosina jäänyt...

Ai niin. Ihanaista naistenpäivää. :)

Valo tuli kylään

Ikkunalauta tänään iltapäivällä. Ihan uskomattoman kaunista, pienistä epätäydellisyyksistä huolimatta. ;)

(Ohittakaa punajuuriroiskeet ja lapsen sotkut ikkunassa)

Varjossa auringon alla

 

Minä en ole oikeastaan ikinä ollut erityisen harmaaseen mieltynyt ihminen. Viime syksystä lähtien harmaa on kuitenkin alkanut tuntua hyvältä. Turvalliselta ja pehmoiselta. Rauhoittavalta. Sitä on hiipinyt sisustukseen ja vaatteisiin. Enää en osaisi kuvitella itseäni runsaskätisesti punaisella sisustettuun huoneeseen, jollaisessa asuin, kun ensimmäisen kerran muutin pois vanhempieni luota. Punainen on kaunis väri, mutta todella isoina määrinä ja kirkkaana sävynä aivan liikaa. Kutsutaanko tätä muuten seestymiseksi?

En minä kyllä väreistä luopumassa ole, siis niistä vahvoistakaan väreistä. Pöllötapetti on edelleen listalla, punaiset kengät ovat parasta mitä maailmassa on ja sinistä saroyania on ihana kutoa ihan väriterapiana, vaikka tuo väri ei taida ihan minua varten ollakaan...

Energiapiikki

Iski energiapiikki. Mistä lie. Harmituksesta, ärsytyksestä, väsymyksestä... Ei ainakaan hyvistä tunteista. Mutta loppujen lopuksi, kun sitä pahaa oloa on purkanut järjestämiseen ja siivoamiseen, lopputuloksena onkin ihan hyvä mieli. Vallan kummalllista, mutta helpottavaa. 

Kukkakaalisosekeitto kiehuu hellalla ja minä suunnittelen mitä siivoan huomenna. Tänään olen siivonnut paljonkin ja suunnitellut vielä enemmän. Ehkä meidänkin kierrätyspisteemme lähiaikoina saadaa siedettävään järjestykseen. Siis jos Ikea ja eräs nettikauppa suovat. Mutta näistä varmaan myöhemmin. Illan voisin viettää kutimen ja television seurassa. Siis kunhan koira on lenkitetty ja lapsi syötetty, pesty ja nukutettu jossain vaiheessa. Sitä ennen onkin ohjelmassa ihan perinteistä perheenäidin koti-iltaa.

Modaa

Modakin kolahti tänään postiluukusta. Harvemmin siitä enää tulee mitään tehtyä, mutta kivahan sitä on katsellakin ja hyllyssä on monen vuoden tilauksen jäljiltä kohtuullisen hyvä arkisto neuleohjeita. No, tällä kertaa siinä ihan oikeasti oli pari juttua, joita tekisi mieli toteuttaa. Tuo neulemekko on tosi suloinen. Tosin minä kyllä jättäisin omastani taskut ja rusetin pois, mutta malliltaan tuo on kaunis ja hihat ja kaulus tuovat jo ihan riittävästi mielenkiintoa kolttuun. Katsotaan, saisinko joskus tehtyä ja pääsisinkö kopsuttelemaan keväisille kaduille ihanassa mekossani. As if, mutta kaunis tuo on.

Toinen kiva ohje oli tuo vauvanpeitto. Vauvanpeittoa en välttämättä tekisi, mutta kyllähän tuo isompanakin peittona voisi toimia. Tai sitten vaikka tyynyn kuviona. Tai jotain... Hauska ohje joka tapauksessa.

Vielä yksi löytö viikonlopun kirppissadosta pitää esitellä. Löysin keittiöön seinäkellon. Se maksoi pikkuisen enemmän, mitä olin ajatellut, mutta on toisaalta sen näköinen, että tykkään. Joten menköön. Replicahan tuo on vanhasta kellosta, mutta ihan hyvää merkkiä ja tausta keramiikkaa. Nyt pitäisi kai vähitellen päättää maalaanko keittiön ihan vain valkoiseksi vai voittaako kakkosvaihtoehto eli vaaleanharmaa? Vai käytänkö molempia, kiiltävämpää valkoista puuhellan taakse ja muuten puolimattaa harmaata... Se voisi kyllä toimia... Hauskaa tämä suunnitteleminen. :)

(Ja mulla tosiaankin lähtee järki tämän bloggerin ja pomppivien tekstien kanssa)