Tänään

Aamulla taivas loisti pinkkinä, lilana, oranssina. Juoksin pihalle ja ehdin juuri ja juuri vangita väriloiston kameralleni. Tulevina aamuina taitaakin olla luvassa taas harmaampaa ja loskaisempaa maisemaa.

Sain vihdoin päätettyä millaisen neuleen teen itselleni. Ensin surffasin ja surffasin lankakaupoisa ja yritin löytää sopivaa lankaa haaveilevaani neuleeseen. Lopulta ymmärsin kurkistaa lankalaatikkooni ja löysin jo viime talvena ostamani langat. Malli tosin muuttui ja tilasin muutaman kerän eri värisiä lankoja raitahihoja varten, mutta nyt se on alulla. On ehkä jo aikakin. Edellisen kerran olen tehnyt itselleni käyttökelpoisen neuleen 90-luvulla... (Novitan Purosta tehtyä neuletakkia ei lasketa, koska se venyi ja paukkui niin, että sitä ei voinut kutsua käyttökelpoiseksi) Mutta nyt on puikoilla ihania, pehmoisia harmaita, mustaa ja ripaus sinapinkeltaista. Tuosta saataa tulla minun näköiseni paita. Ja jos lankaa jää ylitse, myös kauluri ja pipo. 

Päivällisellä vietimme taas pizzaperjantaita. Jotenkin hämmentää se tosiasia, että aiemmin pellillisestä pizzaa jäi kevyesti noille lihansyöjille jollekin päivälle lounas. Ei riitä enää... Minun pizzani on ainoa, josta jää kunnolla ylitse. Mikä sekin on hiukan mystistä, aiemmin söin tuollaisen pellille sopivan pyörylän vaikeuksitta.

Mies toi minulle vielä tuliaisia kaupasta. Twistejä. Noista tulee lapsuus mieleen. pitää tosin yrittää hilllitä itsensä ja herkutella harkiten ja edes jonkinmoista itsehillintää osoittaen. Noista kun kaikki konvehdit ovat hyviä... Nam. Mutta mukava aloitella viikonloppu herkutellen.