Ihana kevät

Kevät tuli lopultakin kunnolla. Tämän päivän nautimmekin suurimmalta osin  pihalla kauniista säästä. Päivällä kävimme lenkillä tarkastamassa siskon pihan kasvun tilanteen. Kukkakuvat ovat sieltä. Sama hitaus on siinäkin pihassa vallalla, vaikka piha on avoin ja aurinkoinen. Tänään tosin kukat kasvoivat ihan kohisemalla.

Iltapäivällä olikin sitten aika käydä oman pihan kimppuun. Mieheni tyhjenteli vanhat kasvatuslaatikot mullasta ja sekoitteli siihen kompostia ja minä levittelin seosta kukkapenkkeihin ja pensaiden alle. Kovin raakaa kompostia ei meillä voi käyttää, koska koiranpahalainen syö sen ja haisee sen jälkeen kammottavalle. Joten multa saa kypsyä rauhassa. Mies oli jo aiemmin hakenut edullisia kuormalavoja, ja niistä tulee uudet kasvatuslavat. Kellarissa on jokunen vanha ikkuna, nyt jännitän, sopivatko ne noiden laatikoiden päälle lasikatteeksi. Jos eivät sovi, piää taas keksiä oku loistava ajatus niiden käyttötarkoitukseksi. Jokunen loistava ajatus on tosin jo torpedoitu, mutta kaipa se lopullinen huippuidea vielä löytyy, jos ikkunat eivät lavoihin sovikaan.

Tuonne kasvihuoneen lavatarhan eteen tulee vielä yrttimaa. Haaveilen spiraalin muotoisesta kohopenkistä, mutta pitää mittailla ja tutkailla mahtuuko se tuohon suosiolla. Haluan kuitenkin jättää lavojen ympärille liikkumis- ja työskentelytilaa. Viimeksi asetelma oli liian ahdas, kitkeminen ym. tarpeellinen huoltotoiminta oli hiukan haastavaa etenkin, kun kasvit röyhäshtivät loppukesästä kunnolla.

Illasta saimme vielä yllättävän inspiraatiokohtauksen ja karkasimme hetkeksi viettämään pariskunnan laatuaikaa ts. rakentamaan kesäkurpitsoille oman kasvulavan niistä vanhoista lavakauluksista. Projekti vaati pientä tasoittelua, mutta nyt lavassa on risuja,  puoliraakaa kompostia pohjalla, pikkuisen kypsempää tavaraa päällä ja verkot suojana ahmatilta siihen asti, että saamme hankittua säkkimultaa. Kerroin puolisolleni myös sen, että aion taas kasvattaa kesäkurpitsan taimet siemenistä ja että hän voi taas lopulta hakea taimet putarhalta, kun tilanne käy epätoivoiseksi. En ole antanut periksi, vaikka taimikasvattajan kykyni on jo melkoisen monesti punnittu ja heppoisiksi havaittu.