torstai 25. lokakuuta 2012

Ja valkeus tuli...






Tänä aamuna ei todellakaan ollut vaikeuksia löytää kuvattavaa. Päinvastoin, kuvattavaa oli niin, että välillä oli vaikea päättää, mitä kuvaisi seuraavaksi. Kuvausassistenttini oli yhtä haltioissaan. Näytteli kuuraisia kasveja ja ilmoitti haluavansa milloin mistäkin kuvan. Aika vaativa assistentti tuo on välillä. Ja paleleva, reppana. Kädet ja varpaat olivat parin tunnin ulkoilun jälkeen (kaikesta toppaamisesta huolimatta) melkoisen vilpoiset. 

Illasta vielä satoi pikkuisen lunta ja sitä piti lähteä ihastelemaan. Sade tosin ehti tauota ennenkuin ehdimme pihalle, mutta lenkkeilimme silti hetkeksi pimeään venerantaan, jossa viihdyimmekin leikkimässä kameralla jonnin aikaa. Kuutamo oli harvinaisen komealla tuulella ja intoutui esittelemään kasvojaan meille kunnolla.

 Parasta kylmässä ja lumessa on sen mukanaan tuoma valon määrä. Ihan hymyilytti aamulla tallustella koulun suuntaan, kun oikeasti näki, mihin jalkansa asetti.

5 kommenttia:

  1. Ihanaa tunnelmaa, täällä ei vielä ole lunta satanut, mutta kuuraa oli tänä aamuna jonkin verran. Tulipa hyvä mieli, vaikka aamulla olikin jo 8 astetta pakkasta..

    VastaaPoista
  2. Heips, kun tekee töitä vähän liian kanssa, voi aina tulla rauhoittumaan sinun blogiisi. Kun itse ei ehdi nähdä näitäkin kauniita yksityiskohtia, lohduttaa ajatus siitä, että täältä löytää aina uutta kuvakulmaa maailmaan. Kiitos :)

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia sulla taas jälleen kerran. :)

    VastaaPoista
  4. Kiitokset teille. :)

    Erityiskiitos Tarjalle, tulipa hyvä mieli, kun sanoit noin kauniisti. :) Ja toivottavasti ehdit jossain vaiheessa kaikenmoista katselemaankin.

    VastaaPoista