Suunnittelua

Sarjassamme miten siirrämme ajatuksen visualistin pääkopasta insinöörin pääkoppaan niin, että väärinymmärryksen vaara jää vähäiseksi. Juu, palikoilla ja piirtämällä. Palikat olivat insinöörin idea, piirros sitten vähän kokonaisvaltaisempaa käsitystä varten. Kaipa tuo ymmärsi. Ja tokihan tuo itsellekin auttaa kummasti hahmottamaan asioita, kun hiukan tekee niitä näkyvämpään muotoon.

Välillä on kieltämättä vähän vaikea muistaa, että muut eivät pysty laittamaan silmiään kiinni ja näkemään miltä suunnitelma tulee valmiina näyttämään ja ihan vain tietämään miten mittasuhteet hahmottuvat. No, sitten käytetään mittanauhoja ja keppejä ja kaikkea muuta vakuudeksi, ne jotkut kun eivät ihan aina suostu myöskään uskomaan, että jotkut ihan oikeasti kykenevät. Minun mielestäni olisi kyllä helpompaa, jos molemmat vain katsoisivat lopputulosta päänsä sisällä, muta harmittavasti se ei kaikilta suju. Joten piirretään... Nuo laatoitukset ja muut ovat sitten ihan vain kuvattu noin. Haaveena olisi kyllä etenkin tuohon kasvihuoneen eteen keksiä jotain hiukan hauskempa harmaan peruslaatan sijaan. Mutta katsotaan. Kieltämättä olisi kiva, jos tuo olisi jo totta... Mutta oikeasti totuus on tässä...

Ensimmäinen oja kaivettu valmiiksi ja yrtit siirretty turvaan varamaahan... Jotta siinä se. Mutta vähitellen... Sillä aikaa ajattelin pikkuhiljaa alkaa perkailla kukkamaata, jaella kuunliljoja ja puhdistella rikkaruohoja vähemmälle. Senkään aika ei tosin taida olla ihan vielä. Ehkä viikon kuluttua, kun kasvit alkavat nousta paremmin ja näke mitä on missäkin... Jospa sitä odotellessani sitten vaikka esikasvattaisin. Mies lupasi hoitaa kasvatuslaatikot ensiksi paikoilleen, että saame tänäkin kesänä kesäkurpitsaa. Hitsit, kun ei millään malttaisi odottaa... Puutarhahulluus iskee lapiolla päähän.