Vihdoinkin!

Siis vihdoinkin sille, että tulppaanit aukeilevat. Tuo yläkuvassa poseeraava taitaa olla papukaijatulppaani, jos en ihan omiani muista. Mutta kylläpä nuo juroivat hartaudella ja osa tulppaaneista pysyttelee nupulla edelleen peräti sitkeästi.

Voikukatkin olivat poksahtaneet rannassa auki ihan vakavissaan. Koko ranta hehkui keltaisena ja sai assistentin villiintymään kukkakimppujen keräämiseen.

Assistentti assisteerasi myös kaivuutyömaalla. Kaivoi sen, mitä muovilapiolla irtosi ja lapioi savenpalasia omiin kärryihinsä ja kärräsi niitä peräkärryyn hiki päässä. Aika reipas tyllerö. Ihan oikeasti avuksi. 

Millään ei kyllä malttaisi odottaa, että pääsisimme jo perustusvaiheesta eteenpäin. Jotenkin suunnitelma on hiukan laajentunut edetessään. Nyt olen kuullut puhuttavan jotain vesijohdosta, lavuaarista ja viemäröinnistä salaojan kautta. Hmm... Mielenkiintoista.

Ai niin. Piti ihmettelemäni, että karjuvatko pikkulinnut normaalia kovaäänisemmin öisin vai luulenko vain+ Välillä tuntuu, että etenkin satakielillä on jotkut desibelit kaakkoon -viikot menossa. Useampana aamuyönä olen herännyt mokomien tirppojen metelöintiin. Ikkunat kun on melkein pakko pitää auki, että ei paistu elävältä. Aika kesäistä.