perjantai 4. heinäkuuta 2014

Vastauksia kysymyksiin

Susanna Susannan työhuoneelta oli vastaillut kyssäreihin ja laittoi ne yleiseen jakoon, jotta kai sitä minäkin voisin pitkästä aikaa. Poimikaa tekin nuo kaikin mokomin vastattavaksi.
1. Mikä saa sinut ärtymään kotioloissa?
Sekasotku. Sellainen jatkuva. Se, että samasta asiasta saa sanoa miljoonaan kertaan eikä homma sittenkään mene perille. Lienee varsin yleinen lapsiperheen vanhemman ärtymymyksen syy. Sitten vielä oma aikaansaamattomuuteni. Haluaisin tehdä vaikka mitä ja silti totean olevani varsinainen lapanen aikaansaavuuteni suhteen.

2. Entä yhteiskunnallisesti?
Suvaitsemattomuus. Se, että ihmiset kuvittelevat, että heidän mielipiteensä ovat jotenkin niin valtavan tärkeitä, että ne ajavat ohitse sellaisten pikkujuttujen kuin esim. yleiset ja yhtäläiset ihmisoikeudet väristä, sukupuolesta, kielestä, terveydentilasta tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Samoin tiettyjen mielipiteiden edustajien kyky kääntää musta valkoiseksi ja valkoinen mustaksi ja lopulta itsensä uhriksi tässä yletöntä suvaitsevaisuutta ja muiden ihmisten kunnioittamista vaativassa maailmassa. 

3. Miten käsittelet ärtymystäsi ja miten se helpottaa?
Yleensä marmatan aikani, murisen ja puran jollekin läheisparalleni. Yritän keksiä jotain tekemistä, jolla saisin korvieni välin irti milloinkin ärsyttävästä teemasta. Puutarhanhoito on erinomainen ärsytyksenkarkoitustapa. Tai sitten ihan auringossa kimaltelevan veden katseleminen.

4. Mitkä ovat pikkumaisia piirteitäsi ja miten niiden kanssa elät?
Tämä on hankala. Ja siis en väitä, etteikö minusta löytyisi paljonkin ärsyttäviä piirteitä.  Kamalan pikkumainen minä en kuitenkaan taida olla. Enemmänkin olen turhankin suurpiirteinen asioiden suhteen. (Enkä todellakaan aina hyvällä tavalla.) Kotona olen pikkumainen esim. keittiön järjestyksen suhteen. Meillä ei ole hypersiistiä, ei sinne päinkään, mutta napautan hyvin nopeasti, jos keittiön välineet eivät ole paikallaan. Niiden on oltava siinä, minne niiden olen määrännyt kuuluvan, että löydän ne kokatessani vaikka silmät ummessa. Ja minä en elä tämän ominaisuuteni kanssa, muut joutuvat elämään. ;)

5. Mistä erityisesti ilahdut tai nautit?
Luonnosta, kukista, satakielen laulusta aamulla, kastehelmistä hämähäkinseiteissä, hyvin kirjoitetusta kirjasta, lapsen halauksesta tai uudesta taidosta, omista onnistumisista olivat ne sitten pieniä tai isoja. Yllättävästä kauneudesta ympärilläni. Ihmisten hyvyydestä.

6. Mitä unelmointi sinulle merkitsee? Vai unelmoitko?
Minulle unelmointi merkitsee jonkinmoista meditaatiota. Minä unelmoin matkoista, sisustamisesta, puutarhasta. Joskus siitä, mitä toivoisin voivani ammatikseni tehdä. Kaikenlaisista iloa tuottavista asioista. Eikä minua haittaa, vaikka unelmat eivät toteutuisikaan, unelmointi on kuitenkin yhden lajin mielikuvitusmatkailua. Haaveita. Tietenkin on plussaa, että joskus unelmat tulevat oikeasti lihaksi. Minä nautin haaveilemisesta ihan suunnattomasti.

7. Taito, jonka haluaisit oppia.
Minä haluan oppia kaiken. Aina, jos näen jonkun tekevän jotain, minulle iskee tarve päästä kokeilemaan. Mutta ihan arkisista taidoista haluaisin oppia ajamaan autoa. On jotenkin noloa, että minulla on kallis ajokortti, mutta että en osaa silti ajaa.

8. Taito, joka voisit opettaa muille.
Minä osaan aika monenlaisia käsityötekniikoita ja muita taitoja loputtoman uteliaisuuteni ansiosta ja voisin ehkä opettaa moisia muillekin. Ainakin toivoisin joskus voivani. Jos vain joku haluaa oppia.

9. Lempikotityösi
Pyykinpesu. Kone hoitaa. ;)

10. Onko sinulla koti, asumus, tavaroiden tukikohta vai jokin muu? Entä kuinka tärkeä ai arvokas se on? Haavoittuisitko, jos menettäisit sen itsestäsi riippumattomista syistä?
Kyllä minulla on koti. Rakas ja tärkeä sellainen. Mutta toisallta olen elämäni aikana muuttanut sen verran monta kertaa asuinsijaa, että olen oppinut, että koti on siellä, missä rakkaat ihmiset ovat. 
11. Mitä haluaisit sanoa 15-vuotiaalle minällesi?
En kai kamalan paljon. paitsi, että ehkä voisin käskeä häntä kaikesta huolimatta valitsemaan lukiossa pitkän matematiikan ihan siksi, että opiskellessa olisi hyvä olla pikkuisen haastettakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti